ei enää aikaa kyyneleille
hautajaisten suruille
ihmiskunnan huomiselle
köysi kiristyy tiukemmalle
enemmän riemua roviolla
kuin lapsen ensiäänistä
palavien ruumiiden löyhkä
tervehtii joka ihmistä
sodanjano ruokkii ja ruoskii
veren makuun päässeitä
tuhat murhaa, veri virtaa
lopun ajan enteitä
kumaramme kuoleman herraa
vala hänen huoneelleen
kristuksenne on turha muisto
syljen hänen ristilleen